“I would like the world to remember me as the guy who really enjoyed playing games and sharing his knowledge and his fun pastimes with everybody else.” — Ernest Gary Gygax
Acirema, nyt myös in English
Kirjoittelin vuosi sitten Aciremasta, tai oikeammin The Secret Treasure of Raguoc in the Acirema Dungeonsista, eli ensimmäisestä suomenkielisestä roolipelistä. Samassa yhteydessä haastattelin Acireman tekijää Risto Hietaa (eli Nordicia), joka kertoi että pelin kääntämisestä englanniksi oli ollut puhetta. Nyt ovat asiat edenneet siihen pisteeseen, että Aciremasta on ilmestymässä englanninkielinen versio! Käännöksen taustalla on rautainen tiimi, johon kuuluvat… Continue reading Acirema, nyt myös in English
Taistelijoiden ja miekkojen älykkyydestä
Hengissä pysyminen on pelaajien vastuulla
“The worthy GM never purposely kills players’ PCs, He presents opportunities for the rash and unthinking players to do that all on their own.” — Ernest Gary Gygax
En Garde!
GDW:n vuonna 1975 julkaisema En Garde! on jälleen yksi pitkään fiilistelemäni monen pelaajan roolipelin ja ja strategiapelin sekasikiö. Peli sijoittuu 1600-luvun musketöörien Ranskaan ja siinä jokainen pelaaja ohjaa yhtä kaksintaistelijaa. Tarkoituksena on mitellä muita pelaajia vastaan kaksintaisteluissa, näin keräten kunniaa, rahaa ja kokemusta. Kaksintaisteleminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä pelin perimmäinen tavoite on nousta hovin… Continue reading En Garde!
Varkaiden kaupunki
Ian Livingstonen Varkaiden kaupunki on Otavan julkaisemista Taistelupeleistä se, josta minulla on kaikkein vahvimmat muistot. Pelasin sitä junnuna (varmaan alle 10 vuotiaana) kirjastosta lainatulla kopiolla ja jännitin hikikarpalot otsalla kuinka sankarilleni käy. Vaikka saman sarjan avaruusaiheinen Avaruuden vangit koki käsissäni reilusti enemmän pelikertoja ja Joe Deverin ruotsiksi käännetty Lone Wolf -kirja Kaltes grottor niitä vieläkin enemmän, on… Continue reading Varkaiden kaupunki
Hiekkalaatikon dynaamisuudesta
Olen aikaisemmin kirjoitellut aidosti dynaamisen hiekkalaatikkokampanjan toteuttamisen raskaudesta, lähinnä liittyen omaan torstaipeliimme Elsirin laaksoon. Kampanja etenee edelleen oikein mallikkaasti, mutta tuntuu jatkuvasti pelinjohtajan näkökulmasta liian staattiselta, sillä pelaajahahmoja ympäröivä maailma ei juurikaan muutu pelaajahahmoista riippumatta. Maailma vain ikään kuin odottaa hahmojen saapumista luokseen, jotta jonkinlainen muutosten sarja käynnistyisi. Toisin sanoen vain pelaajahahmojen toimet maailmassa johtavat muutoksiin.… Continue reading Hiekkalaatikon dynaamisuudesta
Star Frontiers
Limun ropellusten virallinen Tom Moldvay -hehkutus jatkuu! Viime viikolla kirjoittelin Moldvayn (osittain) tekemästä Gangbusters-pelistä ja sen käyttömahdollisuuksista paitsi omana pelinään, myös D&D-kampanjan taustasäännöstönä. Tällä viikolla aiheena on Star Frontiers avaruusoopperapeli, jonka arvo on ennen kaikkea pulpmaisessa planeettaseikkailussa Jack Vancen Planet of Adventure tai Burroughsin Mars-kirjojen tyyliin. Mitään tieteellistä scifiä peli ei ole, pikemminkin hauskanpitoa outojen muukalaisrotujen kansoittamassa… Continue reading Star Frontiers
Gangbusters
Huomaan, että viime aikoina on kiinnostanut yhä enemmän Tom Moldvayn suunnittelemat pelit ja moduulit. Tom Moldvayhan on mies D&D:n käännettyä punalaatikkoa edeltäneen toisen basic-setin takaa ja lisäksi on kirjoittanut muutaman ikonisen D&D moduulin, Isle of Dread ja Castle Amber päällimmäisinä. Lisäksi mies on tuttu Avalon Hillin julkaisemasta Lords of Creation -“ulottuvuushyppelyroolipelistä”, josta kirjoitin aiemmin täällä, Star… Continue reading Gangbusters
Hassuilla äänillä puhumisesta
Olen pitkään ollut aika varautunut roolipelaamisen eläytyvää koulukuntaa kohtaan. Jotenkin rooleihin eläytymisestä on tullut väkisinkin mieleen haltijakorvat päässä larppaavat tyypit, joihin on välillä kovin hankala samastua. Samankaltaisella varauksella olen suhtautunut niihin, jotka puhuvat roolin mukaisesti erilaisilla äänillä. Nyt kun tulee pelailtua säännöllisemmin, huomaan kuitenkin itsekin puhuvani erikoisilla äänillä ja eläytyväni hahmoihin, ilman että se tuntuu… Continue reading Hassuilla äänillä puhumisesta