Olen yhä vakuuttunempi siitä, että hyvien roolipeliseikkailujen tärkein ominaisuus on huoneiden ja kohtaamisten väliset linkit, kytkennät ja yhteydet. D&D:n on todella helppo tehdä “perussisältöä”, vaikkapa piirtää paperille parikymmentä luolastohuonetta ja asettaa niihin örkkejä ja aarteita sopivissa määrin. Mutta jos huoneilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin perusteema luolassa asuvasta örkkiheimosta, ei seikkailu luultavasti tule erottumaan… Continue reading Linkit, kytkennät ja yhteydet
Category: Pohdintaa
Mikä ihmeen EHP?
Kun selailee vanhempia englanninkielisiä roolipelejä 70-luvulta, törmää tämän tästä ilmaisuun EHP. Lyhenne on yllättävänkin yleinen, eikä sitä aina kirjoiteta auki. Ei siis ihme, ettei nykylukija aina ole täysin varma siitä, mistä oikein on kyse. Tietäjät kuitenkin tietävät että kyseessä on lyhenne sanoista Evil High Priest, eli toisin sanoen pahuuden ylipappi. Rajua hommaa, siis! Nykynäkökulmasta on… Continue reading Mikä ihmeen EHP?
Erilaisia roolipelikerrontatapoja
Roolipelejä voi pelata monella eri tavalla, eikä jonkun käyttämä terminologia aina välttämättä aukene muille. Kirjoittelen tähän omia käsityksiäni roolipelien kerrontatyyleistä ja siitä, kuinka pelinjohtaja voi valmistautua tai olla valmistautumatta pelitapahtumiin etukäteen. Listausta voi ajatella jonkinlaisena pelityylien, tai pikemminkin pelinjohtotyylien, taksonomiana. Myös muunlaisia kampanjatyylejä on varmasti olemassa, mutta en nyt tähän hätään keksinyt kuutta tyyliä enempää.… Continue reading Erilaisia roolipelikerrontatapoja
Miltä ensimmäiset luolastot näyttivät?
Secrets of Blackmoor -Facebook-ryhmässä on viime päivinä esitelty vanhimpia säilyneitä luolastokarttoja. Kyseessä on Tonisborg Castlen, eli Dave Arnesonin pelikaverin Greg Svenson luolasto suunnilleen vuodelta 1974. Minusta on loputtoman kiinnostavaa, kuinka 70-luvun ensimmäiset luolastot erosivat moderneista vastineistaan. Käytäviä oli paljon enemmän ja huoneita vastaavasti vähemmän, eikä nykyisin kaikkien tuntema luolastokarttamerkistö patsaita ja salaovia merkkaavine tuttuine symboleineen… Continue reading Miltä ensimmäiset luolastot näyttivät?
UnderRail
Olen viime viikkoina ollut pitkästä aika ihan kunnon tietokonepelikoukussa. Syyllinen on tällä kertaa vanhoista Fallouteista inspiraationsa hakeva UnderRail, joka taitaa olla yksi parhaista koskaan pelaamistani tietokonepeleistä. Pääsuunnittelija Dejan Radisic teki peliä monta vuotta yksin, eikä ole epäilystäkään että peli on pitkälti hänen näköisensä, mutta myös monella tapaa alkuperäisten Falloutien kopio. Falloutin kopioiminen ei ole alkuunkaan… Continue reading UnderRail
Kuvitteellisten olentojen mahdottomuudesta
The New Yorkerissa on ajatuksia herättävä artikkeli kuvitteellisista olennoista, kuten mantikoreista, basiliskeista, aaveista ja lohikäärmeistä. Artikkeli herättelee ajattelemaan kuvitteelliseen liittämiämme uskomuksia hauskasti ja oivaltavasti. Ovatko jotkut kuvitteelliset olennot uskottavampia kuin toiset ja miksi? Miten kuvitteellisen uskottavuus syntyy, ja onko siinä mitään tavoiteltavaa? Eikä liene yllätys, että tämäkin pohdintaa koskee ihan yhtä lailla “höpsöjä haltijapelejä”! Kuvitteellisiin… Continue reading Kuvitteellisten olentojen mahdottomuudesta
Miten tehdä mysteeriseikkailuita?
Playing D&D With Pornstarsissa on (jälleen kerran) nerokas kirjoitusohje, joka käsittelee yliluonnollisten mysteeriseikkailuiden tekemistä. Näkökulma on hyvin pragmaattinen ja ohjeet soveltuvat mielestäni oivallisesti sekä yliluonnolliseen kauhuun että realistiseen dekkariinkin. Zakin ohjeessa ei oikeastaan ole mitään uusia havaintoja tai keksintöjä, vaan sen nerokkuus perustuu oikeanlaiseen valmistelujärjestykseen, eli siihen mitä kannattaa kehitellä missäkin järjestyksessä, jos on luomassa… Continue reading Miten tehdä mysteeriseikkailuita?
Todellista ja kuviteltua demografiaa
Fantasiaroolipelit sijoittuvat usein feodaaliajan Eurooppaa mukailevaan ympäristöön, joten lienee ihan paikallaan että pelinjohtaja (ja pelaajat) tuntevat sellaisen yhteiskunnan perusteeet. Yksi puoli tästä tietämyksestä koskee kaupunkien, linnojen ja kylien yleisyyttä ja sijoittelua kartalle. Nykyisin lähestyn kampanjamaailman luomista usein ylhäältä käsin, toisin sanoen laskennallisesti ja yhteiskunnan demografinen jaottelu edellä. Tällaisessa lähestymistavassa on paikallaan tuntea myös keskiaikaisten feodaaliyhteiskuntien… Continue reading Todellista ja kuviteltua demografiaa
Taisteluiden vaikuttavuudesta
Roolipeleissä, etenkin D&D:n kaltaisissa haastepeleissä, tuppaa olemaan paljon taisteluita. Joskus tuntuu siltä, ettei taisteluissa ole oikein mitään jännitettävää. Jos taitselut ovat liian helppoja, tai pelinjohtaja yrittää kaikkensa pitääkseen pelaajahahmot elossa, onko taisteluissa mitään pelissä? Goblin Punch -blogissa on nerokas kirjoitus siitä, miten joskus tylsiltä ja merkityksettömiltä tuntuvista taisteluista saa merkityksellisempiä. Goblin Punchin Arnold K:n argumentin… Continue reading Taisteluiden vaikuttavuudesta
Miltä salaovet näyttävät?
Erilaiset salahuoneet, -käytävät ja -ovet ovat kiehtoneet ihmismieltä jo ammoisista ajoista asti. Piilotettuihin käytäviin ja reitteihin liittyvää mystiikkaa hyödynnetään monissa uskonnoissa. Salaovet ovat myös satujen ja goottilaisen kirjallisuuden kulmakivi. Populaariin tietoisuuteen ne nousivat viimeistään dekkarien ja Cluedo-pelin myötä, ja nykyisin ne ovat jo jonkinlainen sisustustrendi. Ei liene ihme, että “kulttuurisessa sulatusuunissa” syntyneessä D&D:ssäkin on salaovia.… Continue reading Miltä salaovet näyttävät?