Kampanjaidea: Psykedeelinen ulottuvuuskampanja

Vaikka suurin osa peliporukoista tuntuu viihtyvän aika geneeristen örkki- ja goblinseikkailuiden parissa, on julkaistuissa D&D-materiaaleissa valtavasti potentiaalia myös muunlaisten kampanjoiden vetämiseen. Yksi kiehtovimmista D&D:n piirteistä käsittelee eri ulottuvuuksia, jotka ovet olleet osana peliä jo sen varhaisista versioista asti. Ensimmäisen laitoksen Player’s Handbookissa käsitellään aihetta muutaman sivun verran ja tiedetään että Gygaxin kotikampanjoissa sovellettiin erilaisia malleja… Continue reading Kampanjaidea: Psykedeelinen ulottuvuuskampanja

Dwimmermount post mortem

Viisi vuotta ja yhteensä 111 pelikertaa siihen meni, mutta tämän viikon keskiviikkona pelattiin Dwimmermount-kampanjamme viimeinen pelikerta. Pelaajahahmot onnistuivat tunkeutumaan Turms Termaxin muinaiseen vankilaan ja lyömään tämän jumalaksi itsensä kohottaneen tyrannin, ja nyt on kampanja päässyt kunnialliseen päätökseensä. Loppu tuli Turmsille lopulta aika helposti, kenties koska pelaajat olivat keränneet luolaston kaikki taikaesineet ja osasivat käyttää niitä lopputaistelussa… Continue reading Dwimmermount post mortem

Erilaisia roolipelikerrontatapoja

Roolipelejä voi pelata monella eri tavalla, eikä jonkun käyttämä terminologia aina välttämättä aukene muille. Kirjoittelen tähän omia käsityksiäni roolipelien kerrontatyyleistä ja siitä, kuinka pelinjohtaja voi valmistautua tai olla valmistautumatta pelitapahtumiin etukäteen. Listausta voi ajatella jonkinlaisena pelityylien, tai pikemminkin pelinjohtotyylien, taksonomiana. Myös muunlaisia kampanjatyylejä on varmasti olemassa, mutta en nyt tähän hätään keksinyt kuutta tyyliä enempää.… Continue reading Erilaisia roolipelikerrontatapoja

Kauhupelien ja fantasiapelien eroista

Kauhupelien pelinjohtaminen eroaa monella tapaa fantasiapelien pyörittämisestä. Se johtunee useastakin asiasta, kuten siitä että kauhupelejä niin kuin Call of Cthulhua pelataan usein yksittäisinä seikkailuina, kun taas fantasia saa useimmiten kampanjamuodon. Cthulhussa ei oman kokemukseni mukaan myöskään pelata niin paljoa omatekoista materiaalia kuin jatkuvassa fantasiakampanjassa. Lisäksi Cthulhussa panostetaan kokemukseni mukaan kerronnalliseen verkkauteen, joka puolestaan avaa lisää mahdollisuuksia… Continue reading Kauhupelien ja fantasiapelien eroista

Viime aikojen pelimeininkiä

Viime viikot ovat kuluneet lomatunnelmissa. Suurin osa säännöllisistä roolipelikampanjoista on tällä hetkellä kesätauolla, mutta jotain pientä on tullut pelailtua. Yhdysvalloista käymässä olevan Topin kanssa pelitestataan uutta Lacunaa, joka taas kerran häikäisee tunnelmallaan. Blue City on hyvin kouriintuntuvan surrealistinen kaupunki (mitä ikinä se tarkoittaakaan!), jossa kohdataan erikoisia sattumuksia ja henkilöitä unen logiikkaa seuraten. Kerrontavastuu jakautuu “tarinankerrontapelien”… Continue reading Viime aikojen pelimeininkiä

Kampanjaidea: Viikingit Obsidiaanikaupungissa

Viikingit ja roolipelit sopivat hyvin yhteen, onhan kummassakin kyse ryöstelevistä omaneduntavoittelijoista. Kirjoittelin vuosi sitten Venäjän jokia pitkin seikkailevista varjageista ja näiden edesottamusten soveltumisesta roolipelikampanjan perustaksi. Ajatuksena oli silloin realistissävytteinen kampanja varjageista, mutta miksei soppaan voisi lisätä vähän yliluonnolista ja pulp-henkeäkin? Koska viikingit kiinnostavat, olin ihan innoissani kun törmäsiin pariin kampanjaideaan kadonneessa Obsidiaanikaupungissa seikkailevista pohjan miehistä. Ideana… Continue reading Kampanjaidea: Viikingit Obsidiaanikaupungissa

Muutoksia kampanjamaailmassa?

Pelaajat ovat D&D-tyyppisissä peleissä keskeinen muutoksen alulle panija, mutta välillä tuntuu että myös pelimaailman pitäisi heittää pelaajien suuntaan enemmän haasteita, yllätyksiä ja vallitsevan järjestyksen siirtymiä. Mistä ne syntyvät? Rick hamell.net:ssä kirjoittaa muutoksista roolipelimaailmoissa. Rickin mukaan “transitiot” perustuvat parhaimmillaan pelimaailman valtatasapainon tunnistamiseen. Jokin faktio löytyy aina valmiina täyttämään pelaajien tekemisistä syntyvän valtatyhjiön. Tämä on ilmeinen ja selkeä… Continue reading Muutoksia kampanjamaailmassa?

Shahar-kampanja

Shahar, eli Tuhansien hopeakellojen kaupunki, on muutaman kymmenen tuhannen asukkaan aavikkokaupunki, joka kohoaa kukkulalla Shaarmidin ruohotasankojen ja suolaerämaiden yllä. Kaupunkia hallitsee Mustaksi kuningattareksi kutsuttu Badroubor ja tämän henkivartiokaarti, Vaering-vartio, joka koostuu pohjoisen sotureista. Kuningattaren valta-asema ei kuitenkaan ole absoluuttinen, sillä Shaharia ympäröiviä aavikoita hallitsevat nomadijoukot ovat sille ainainen uhka. Nomadeja johtavien “hiekkaprinssien” varakkuus perustuu hevosten kasvatukseen ja… Continue reading Shahar-kampanja

Hahmoluokkakohtaiset kokemuspistekriteerit

Olen pohdiskellut kokemuksen jakamista hengenlaatu/alignment-kohtaisesti, lähinnä ajatellen Boot Hill -lännenkampanjaa. Jotkut saavat kokemusta pankkiryöstöistä, toiset niiden estämisestä ja kolmannet vaikkapa vain tilanteen tarkkailusta. TSR:n Gangbustersissa on säännöt hahmoluokkakohtaisille kokemuspisteille. Koska Gangbustersin hahmoluokat samalla edustavat niiden hengenlaatua, on lopputulos hyvin samankaltainen, kuin mitä olin ajatellut. Systeemi on sellaisenaan ehkä hieman liian monimutkainen, mutta sen keventäminen vaikuttaa… Continue reading Hahmoluokkakohtaiset kokemuspistekriteerit